Kuka Voi Toimia Edunvalvojana Suomessa

✅ Edunvalvojaksi Suomessa voi toimia luotettava täysi-ikäinen henkilö, kuten sukulainen, ystävä tai yleinen edunvalvoja.

Edunvalvoja voi Suomessa olla henkilö tai taho, joka on määrätty huolehtimaan toisen henkilön taloudellisista ja oikeudellisista asioista silloin, kun tämä ei itse pysty hoitamaan niitä esimerkiksi sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edunvalvojan tehtävänä on toimia edunvalvottavan eli sen henkilön parhaaksi, jota hän edustaa. Edunvalvojan voi olla esimerkiksi läheinen perheenjäsen, muu luotettava henkilö tai tarvittaessa myös julkinen edunvalvoja, jonka nimittää maistraatti tai Digi- ja väestötietovirasto.

Tässä artikkelissa käsittelemme tarkemmin, kuka voi toimia edunvalvojana Suomessa, mitkä ovat edunvalvojan tehtävät ja velvollisuudet, sekä miten edunvalvonnan prosessi etenee. Lisäksi tarjoamme vinkkejä ja ohjeita edunvalvojan valintaan ja nimittämiseen liittyen. Analysoimme myös tilastotietoja edunvalvonnan yleisyydestä ja tarjoamme käytännön esimerkkejä, jotta aiheesta saa selkeän kokonaiskuvan.

Kuka voi toimia edunvalvojana?

Edunvalvojana voi toimia:

• Läheinen henkilö – esimerkiksi puoliso, lapsi, sisarus tai muu perheenjäsen, joka on valmis ja kykenevä hoitamaan edunvalvottavan asioita.
• Muu luotettava henkilö – esimerkiksi ystävä tai tutun piiriin kuuluva henkilö, jolla on edunvalvottavan luottamus ja taidot hoitaa tehtävä vastuullisesti.
• Julkinen edunvalvoja – viranomainen tai viranomaisen edustaja, joka nimetään, kun sopivaa läheistä tai muuta henkilöä ei ole tai edunvalvonta on erityisen vaativaa.

Edunvalvojan kelpoisuusvaatimukset

Edunvalvojan tulee olla täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen henkilö, jolla on kyky hoitaa edunvalvottavan asioita huolellisesti ja luotettavasti. Lisäksi edunvalvojalla ei saa olla esteitä, kuten konkurssi, rikostausta tai muita tekijöitä, jotka heikentäisivät hänen sopivuuttaan tehtävään.

Edunvalvojan tehtävät ja vastuut

Edunvalvojan pääasialliset tehtävät liittyvät edunvalvottavan talouden ja henkilökohtaisten oikeuksien hoitamiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi:

• taloudellisten asioiden hoito ja maksuliikenne
• sopimusten tekeminen edunvalvottavan puolesta
• asioiden hoitaminen viranomaisten kanssa
• huolehtiminen edunvalvottavan terveydenhoidosta ja hyvinvoinnista

Edunvalvojan tehtävä on aina toimia edunvalvottavan parhaaksi ja käyttää valtaa vain siinä laajuudessa kuin on tarpeen.

Edunvalvonnan nimittämisprosessi

Edunvalvoja määrätään Suomessa Digi- ja väestötietoviraston (DVV) päätöksellä, joka perustuu hakemukseen ja tarvittaessa selvityksiin, kuten lääkärinlausuntoon edunvalvottavan toimintakyvystä. Prosessi sisältää seuraavat vaiheet:

1. Hakemus tehdään Digi- ja väestötietovirastolle, yleensä edunvalvottavan läheisen tai viranomaisen toimesta.
2. Virasto arvioi hakemuksen ja edunvalvottavan tarpeen edunvalvonnalle.
3. Virasto kuulee edunvalvottavaa ja muita asianosaisia.
4. Virasto nimittää edunvalvojan ja määrittelee edunvalvonnan laajuuden.

Jos läheinen henkilö toimii edunvalvojana, nimityksen jälkeen hänellä on velvollisuus raportoida toiminnastaan viranomaisille.

Tilastotietoa edunvalvonnasta Suomessa

Vuoden 2023 tilastojen mukaan Suomessa on noin 20 000 voimassa olevaa edunvalvontapäätöstä. Näistä suurin osa on nimeänyt edunvalvojaksi lähisukulaisen. Julkisen edunvalvojan määrääminen on harvinaisempaa ja se liittyy usein tilanteisiin, joissa läheisiä ei ole tai tilanteet ovat erityisen monimutkaisia.

Vinkkejä edunvalvojan valintaan

• Valitse henkilö, johon edunvalvottava luottaa – luottamus on edunvalvonnan kulmakivi.
• Varmista edunvalvojan kyky ja halukkuus – tehtävä vaatii vastuullisuutta ja aikaa.
• Huomioi mahdolliset esteet – tarkista, ettei valittavalla ole rikostaustaa tai muita kelpoisuusesteitä.
• Keskustele edunvalvottavan kanssa – päätöksen tulee perustua hänen etuunsa ja tahtoonsa.

Edunvalvojan Valintaprosessi ja Vaatimukset Suomessa

Edunvalvojan valinta on keskeinen osa suomalaista oikeusjärjestelmää, jonka tarkoituksena on turvata henkilöiden, joiden päätöksentekokyky on heikentynyt, oikeudet ja edut. Edunvalvojan tehtävä on vaativa ja vastuullinen, joten valintaprosessi on tarkkaan säädelty ja edellyttää tiettyjen vaatimusten täyttymistä.

Valintaprosessin vaiheet

1. Aloite edunvalvonnasta: Useimmiten läheinen henkilö, terveydenhuollon ammattilainen tai viranomainen tekee aloitteen edunvalvonnan tarpeesta. Aloite voidaan tehdä myös henkilön itsensä puolesta, mikäli hän kykenee siihen.
2. Hakemus oikeudelle: Edunvalvonnan aloittamiseksi tehdään hakemus maistraatille tai käräjäoikeudelle. Hakemuksessa esitetään perusteet edunvalvonnan tarpeesta ja ehdotus edunvalvojasta.
3. Oikeudellinen käsittely: Oikeus tutkii hakemuksen, kuulee asianosaisia ja arvioi henkilön päätöksentekokykyä sekä edunvalvojan soveltuvuutta tehtävään.
4. Päätös edunvalvojan määräämisestä: Jos edunvalvonnan tarve todetaan, oikeus määrää edunvalvojan ja määrittelee tehtävät. Päätöksessä korostetaan edunvalvojan vastuullisuutta ja velvollisuuksia.

Edunvalvojan kelpoisuusvaatimukset

Edunvalvojan tulee täyttää seuraavat keskeiset kelpoisuusvaatimukset:

• Täysi-ikäisyys: Edunvalvojan on oltava vähintään 18-vuotias.
• Luotettavuus: Edunvalvojan on oltava luotettava ja vastuuntuntoinen henkilö, joka kykenee hoitamaan tehtävää huolellisesti.
• Oikeustoimikelpoisuus: Edunvalvojan tulee olla täysimääräisesti oikeustoimikelpoinen, eli ei saa olla esimerkiksi konkurssissa tai vajaavaltaisena.
• Kielitaito: Edunvalvojan on osattava riittävästi suomea tai ruotsia, jotta hän pystyy tehokkaasti hoitamaan tehtäväänsä ja kommunikoimaan viranomaisten kanssa.
• Esteettömyys: Edunvalvojana ei voi toimia henkilö, jolla on eturistiriita tai joka on riippuvainen edunvalvottavasta (esim. taloudellisesti).

Esimerkki edunvalvojan valinnasta

Maria, 70-vuotias leski, sairastui muistisairauteen ja ei enää pystynyt hoitamaan talouttaan. Hänen poikansa ehdotettiin edunvalvojaksi, koska hän on luotettava, täysi-ikäinen ja osaa suomea hyvin. Maistraatti hyväksyi hänet tehtävään, koska hän täytti kaikki vaatimusperusteet ja ei ollut sidoksissa taloudellisesti äitiinsä.

Edunvalvojan tehtävien moninaisuus

Edunvalvoja vastaa muun muassa seuraavista tehtävistä:

• Hallitsee ja hoitaa edunvalvottavan taloudellisia asioita, kuten laskujen maksua ja omaisuuden hoitoa.
• Tekee tarvittavat oikeustoimet edunvalvottavan puolesta.
• Valvoo, että edunvalvottavan oikeudet ja etuudet toteutuvat, esimerkiksi terveydenhuollossa ja asumisessa.
• Raportoi viranomaisille toiminnastaan ja taloudesta säännöllisesti.

Taulukko: Edunvalvojan kelpoisuusvaatimukset vs. Esteellisyystilanteet

On tärkeää muistaa, että edunvalvojan valinnassa painotetaan aina edunvalvottavan paras etu ja oikeus itsemääräämiseen niin pitkälle kuin mahdollista.

Usein kysytyillä kysymyksillä

Kuka voi toimia edunvalvojana Suomessa?

Edunvalvojana voi toimia esimerkiksi lähisukulainen, ystävä tai ammattilainen, joka on nimetty tuomioistuimen päätöksellä auttamaan henkilöä hänen asioissaan.

Miten edunvalvoja nimetään?

Edunvalvoja nimetään käräjäoikeuden päätöksellä, usein henkilön tai hänen läheistensä hakemuksesta, kun henkilö ei itse pysty hoitamaan etujaan.

Milloin edunvalvonta on tarpeen?

Edunvalvontaa tarvitaan, kun henkilö ei kykene huolehtimaan taloudellisista tai henkilökohtaisista asioistaan esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi.

Voiko edunvalvoja olla palkattu ammattilainen?

Kyllä, edunvalvojana voi toimia myös ammattilainen, kuten edunvalvontayksikön työntekijä tai muu valtuutettu henkilö.

Voiko edunvalvoja olla sama henkilö kuin holhooja?

Edunvalvoja ja holhooja ovat eri rooleja, mutta joissakin tapauksissa sama henkilö voi toimia molemmissa tehtävissä, jos se on tarpeen ja laillista.

Jos sinulla on lisää kysymyksiä edunvalvojasta Suomessa, jätä kommenttisi alle! Tutustu myös muihin verkkosivustomme artikkeleihin, jotka voivat olla hyödyllisiä sinulle.