Onko Täysi-ikäisellä Lapsella Oikeus Elatukseen Vanhemmiltaan

Täysi-ikäisellä lapsella ei yleensä ole oikeutta elatukseen, ellei erityisiä syitä, kuten opiskelu, perustele tuen jatkamista.


Täysi-ikäisellä lapsella ei yleisesti ole oikeutta elatukseen vanhemmiltaan. Elatusvelvollisuus vanhempien ja lasten välillä lakkaa pääsääntöisesti, kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, eli Suomessa 18 vuoden iän. Kuitenkin poikkeustapauksissa, kuten opiskelun tai muun vastaavan syyn takia, vanhemmat voivat olla velvollisia elättämään lastaan myös täysi-ikäisenä, mikäli lapsella ei ole mahdollista huolehtia toimeentulostaan itse.

Tässä artikkelissa käsittelen yksityiskohtaisesti, milloin täysi-ikäisellä lapsella voi olla oikeus elatukseen vanhemmiltaan. Selvitän, mitä laki sanoo elatusvelvollisuudesta, millaisia ehtoja on olemassa, ja miten käytännössä toimitaan erilaisissa elämäntilanteissa. Lisäksi tuon esille esimerkkejä ja oikeuskäytäntöä, jotta saat selkeän kuvan siitä, milloin elatusvelvollisuus voi jatkua täysi-ikäisyyden jälkeen.

Elatusvelvollisuuden pääasiallinen sääntely

Elatusvelvollisuus tarkoittaa, että vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsensa elatuksesta ja huollosta. Suomessa elatusvelvollisuutta säätelee laki elatuksesta sekä avioliittolaki. Vanhempien elatusvelvollisuus päättyy yleensä lapsen täyttäessä 18 vuotta, mutta poikkeuksia on.

Milloin elatusvelvollisuus jatkuu täysi-ikäisen lapsen kohdalla?

  • Opiskelu – Jos lapsi on täysi-ikäinen mutta opiskelee kohtuullisessa laajuudessa ja hänen toimeentulonsa on riittämätön, vanhemmat voivat olla velvollisia jatkamaan elatuksen maksamista.
  • Terveydelliset syyt – Mikäli lapsi on esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi kykenemätön huolehtimaan itsestään, elatusvelvollisuus voi jatkua.
  • Muiden erityisten syiden perusteella – Arvioidaan tapauskohtaisesti muun elämäntilanteen perusteella.

Miten elatusapu täysi-ikäisen lapsen kohdalla määritellään?

Elatusapu määräytyy lapsen kohtuullisten elatuskustannusten mukaan ja se otetaan huomioon lapsen omat tulot, varallisuus ja mahdollinen muu tuki. Vanhempien maksukyvystä myös pidetään huoli, jotta elatusapu on kohtuullinen molemmille osapuolille.

Oikeuskäytäntöä ja tilastoja

Oikeuskäytännössä täysi-ikäisen lapsen elatusvelvollisuus vanhempia kohtaan tulee usein esille opiskelun aikana. Usein elatusvelvollisuus päättyy, kun lapsi valmistuu tai lopettaa opintonsa. Tilastollisesti suurin osa elatusavun vaatimuksista päättyy täysi-ikäisyyteen, mutta noin 20–30 % tapauksista elatusvelvollisuus jatkuu opintojen tai terveydentilan vuoksi.

Vinkkejä ja suosituksia vanhemmille ja täysi-ikäisille lapsille

  1. Neuvottele avoimesti – Parhaat ratkaisut löytyvät usein avoimesta keskustelusta perheen sisällä.
  2. Hae tarvittaessa oikeudellista apua – Elatusavun määrääminen tai lopettaminen voi vaatia juridista selvitystä.
  3. Pidä kirjaa tuloista ja menoista – Tämä auttaa selvittämään elatusavun tarpeen ja määrän.
  4. Muista, että elatusapu on tarkoitettu turvaamaan kohtuullinen toimeentulo – Se ei tarkoita ylimääräistä rahallista tukea vaan perustarpeiden kattamista.

Elatusavun myöntämisperusteet täysi-ikäiselle lapselle lainsäädännössä

Elatusavun myöntämisperusteet täysi-ikäiselle lapselle perustuvat Suomessa elatusvelvollisuuden käsitteeseen, joka on määritelty erityisesti lapsen edun ja oikeusturvan turvaamiseksi. Vaikka lapsen täyttäessä 18 vuotta hänen oikeutensa elatukseen ei automaattisesti lakkaa, laissa on asetettu erilliset kriteerit, joiden perusteella elatusapua voidaan vaatia edelleen vanhemmilta.

Keskeiset lainsäädännölliset edellytykset elatusavun saamiselle

  • Opiskelun jatkaminen: Täysi-ikäinen lapsi, joka opiskelee täysipäiväisesti esimerkiksi lukiossa, ammattioppilaitoksessa tai yliopistossa, on oikeutettu elatukseen, koska hän ei vielä ole täysin taloudellisesti riippumaton.
  • Taloudellinen tarve: Lapsen on osoitettava, ettei hän kykene itse huolehtimaan kohtuullisista elinkustannuksistaan. Tämä voi sisältää asumisen, ruoan, opiskelutarvikkeet ja muut välttämättömät menot.
  • Vanhempien elatusvelvollisuus: Lainsäädäntö painottaa, että vanhemmat ovat velvollisia tukemaan lastaan kohtuullisessa määrin myös täysi-ikäisenä, mikäli lapsen itsenäinen toimeentulo ei ole vielä mahdollista.
  • Yhteiskunnallinen vastuu: Lainsäädäntö ottaa huomioon myös yhteiskunnan roolin elatuksen turvaamisessa; esimerkiksi opintotuki ja muut sosiaalietuudet voivat vaikuttaa elatusavun määrään.

Konkreteja esimerkkejä elatusavun myöntämisperusteista

Opiskelijan oikeus elatukseen: Mikko on 20-vuotias yliopisto-opiskelija, joka asuu vuokralla ja saa opintotukea, mutta se ei kata kaikkia kuluja. Hän voi vaatia vanhemmiltaan elatusapua, koska hän ei vielä kykene täysin itsenäiseen toimeentuloon.

Työssäkäyvä nuori: Anna on 19-vuotias, joka työskentelee osa-aikaisesti, mutta hänen tulonsa ovat riittämättömät elämiseen. Tässä tapauksessa elatusavun tarve arvioidaan tapauskohtaisesti, ja sen määrä voi olla pienempi tai elatusvelvollisuus voi päättyä.

Taulukko: Elatusavun myöntämisperusteiden vertailu

PerusteKuvausVaikutus elatusapuun
Opiskelun jatkaminenTäysi-ikäinen lapsi opiskelee kokopäiväisestiMyönnetään elatusapu usein, koska toimeentulo ei ole varmaa
TyöllisyystilanneLapsi työskentelee osa- tai kokoaikaisestiElatusapua voidaan vähentää tai evätä, jos tulot kattavat kulut
Taloudellinen tarveLapsen kyky huolehtia omista menoistaanKeskeinen peruste elatusavun määrälle

Käytännön suositukset vanhemmille ja lapsille

  1. Selvitä ensin lapsen taloudellinen tilanne ja opintojen laatu, jotta voidaan arvioida elatusaputarve realistisesti.
  2. Neuvottele avoimesti elatusavun tarpeesta ja mahdollisista määristä, jotta vältetään oikeudelliset kiistat.
  3. Hyödynnä viralliset tukimuodot, kuten opintotuki, jotka voivat helpottaa elatusapumäärän sovittelua.
  4. Ota tarvittaessa yhteyttä perheoikeuteen erikoistuneeseen juristiin, jos elatusavusta ei päästä sopimukseen.

On tärkeää muistaa, että täysi-ikäisen lapsen elatusavun myöntäminen ei ole automaattista, vaan sitä arvioidaan aina tapauskohtaisesti lainsäädännön ja taloudellisen tilanteen perusteella.

Usein kysytyillä kysymyksillä

Mitä tarkoitetaan täysi-ikäisellä lapsella elatusvastuussa?

Täysi-ikäinen lapsi on yli 18-vuotias henkilö, ja elatusvastuu vanhempien osalta päättyy yleensä, kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, ellei erityistilanteita ole.

Onko vanhemmilla velvollisuus elättää täysi-ikäistä lasta?

Vanhemmilla ei ole yleistä velvollisuutta elättää täysi-ikäistä lasta, mutta tämä voi muuttua, jos lapsi ei kykene itse huolehtimaan toimeentulostaan esimerkiksi opiskelun tai sairauden vuoksi.

Entä jos täysi-ikäinen lapsi opiskelee?

Jos täysi-ikäinen lapsi opiskelee ja hänen toimeentulonsa ei ole turvattu, vanhemmilla voi olla elatusvelvollisuus opiskelun aikana kohtuullisessa määrin.

Milloin elatusapua voi hakea täysi-ikäiselle lapselle?

Elatusapua voi hakea, jos lapsi ei pysty itse huolehtimaan elannostaan, ja vanhemmat eivät vapaaehtoisesti huolehdi elatuksesta.

Voiko täysi-ikäisen lapsen elatusvelvollisuus siirtyä muille tahoille?

Elatusvelvollisuus on yleensä vanhemmilla, mutta esimerkiksi aviopuolisolla tai muulla laillisella huoltajalla voi olla velvollisuus tukea lasta tilanteesta riippuen.

AvainkohdatKuvaus
Täysi-ikäisyysYli 18-vuotiaat lapset, jotka saattavat tarvita elatustukea
ElatusvelvollisuusVanhempien velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta
OpiskeluElatusvelvollisuus voi jatkua kohtuudella opiskeluaikana
ErityistilanteetSairaus tai muut syyt voivat oikeuttaa elatusapuun täysi-ikäisillä
ElatusapuRahallinen tuki, jonka vanhemmat voivat joutua maksamaan
LainsäädäntöElatusvelvollisuutta koskevat lait ja oikeuskäytännöt Suomessa

Toivomme, että tämä artikkeli vastasi kysymyksiisi. Jätäthän kommenttisi alle ja tutustu myös muihin sivustollamme oleviin artikkeleihin, jotka saattavat kiinnostaa sinua!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top