Mitä tapahtuu, kun yritys menee konkurssiin Suomessa

✅ Yrityksen konkurssi Suomessa johtaa toiminnan keskeytykseen, omaisuuden realisointiin ja velkojen selvitykseen tuomioistuimessa.

Kun yritys menee konkurssiin Suomessa, sen toiminta keskeytyy ja konkurssimenettely käynnistyy. Tällöin yrityksen omaisuus realisoidaan velkojen maksamiseksi ja konkurssipesä hoidetaan tuomioistuimen valvonnassa. Yrityksen johto menettää päätäntävaltansa, ja pesänhoitaja nimetään selvittämään yrityksen taloudellinen tila, hallinnoimaan omaisuutta ja maksamaan velkoja. Konkurssimenettelyn tavoitteena on turvata velkojien oikeudet ja mahdollistaa velkojen mahdollisimman oikeudenmukainen jako.

Tässä artikkelissa käymme läpi konkurssiprosessin vaiheet Suomessa, mitä tapahtuu yrityksen omaisuudelle ja velkojille sekä mitä konkurssi tarkoittaa yrityksen työntekijöille ja johdolle. Lisäksi selitämme, miten yrittäjä voi toimia konkurssitilanteessa ja mitä vaihtoehtoja konkurssille on olemassa. Tarkastelemme myös tilastoja konkurssien yleisyydestä Suomessa ja annamme käytännön vinkkejä yrityksen ja velkojien näkökulmasta.

Konkurssimenettelyn vaiheet Suomessa

1. Konkurssihakemus: Velkoja tai yritys itse voi hakea konkurssia käräjäoikeudelta, kun maksuvaikeudet ovat pitkittyneet.
2. Konkurssin julistaminen: Oikeus arvioi hakemuksen ja päättää konkurssin aloittamisesta.
3. Pesänhoitajan nimitys: Tuomioistuin nimeää pesänhoitajan, joka ottaa haltuunsa yrityksen omaisuuden ja hallinnoi konkurssipesää.
4. Velkojen selvitys ja vaatimusten hyväksyminen: Velkojat ilmoittavat vaatimuksensa, ja pesänhoitaja tarkistaa ne.
5. Omaisuuden realisointi ja velkojen maksaminen: Pesänhoitaja myy omaisuutta ja maksaa velkojille konkurssijärjestyksen mukaisesti.
6. Pesän lopettaminen: Kun varat on jaettu ja velat hoidettu, konkurssi päättyy ja yritys yleensä lakkaa olemasta.

Yrityksen omaisuus ja velkojat konkurssissa

Yrityksen kaikki omaisuus siirtyy konkurssipesälle, joka hoitaa sen myynnin. Realisointituotolla katetaan ensisijaisesti konkurssipesän kulut, tämän jälkeen turvaudutaan vakuuksiin ja lopuksi muiden velkojien vaatimuksiin. Suomessa velkojat jaetaan keskenään seuraavaan järjestykseen:

• Ensimmäisen asteen etuoikeutetut velkojat: esimerkiksi verot ja palkkasaatavat.
• Toisen asteen etuoikeutetut velkojat: esimerkiksi vakuutukset ja vuokrat.
• Järjestyksessä olevat velkojat: muut velkojat kuten tavarantoimittajat.

Konkurssin vaikutukset työntekijöihin ja yrittäjään

Konkurssin julistaminen vaikuttaa myös yrityksen työntekijöihin. Työsuhteet päättyvät irtisanomisaikoineen, ja työntekijöillä on oikeus saada palkkasaataviaan maksamattomista palkoista. Suomessa on käytössä palkkasaatavien turvaamiseksi palkkaturva, joka kattaa osan saatavista, jos työnantaja ei pysty niitä maksamaan.

Yrittäjän näkökulmasta konkurssi merkitsee henkilökohtaisten vastuiden tarkistamista, etenkin jos yritys on ollut henkilöyhtiö. Osakeyhtiöiden kohdalla yrittäjä ei yleensä ole henkilökohtaisesti vastuussa yrityksen veloista, ellei ole antanut henkilökohtaisia vakuuksia.

Tilastot ja yleisyys Suomessa

Vuonna 2023 Suomessa konkurssiin meni noin 1 200 yritystä, mikä on noin 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat konkurssialat ovat kauppa, rakentaminen ja palvelut. Pienet yritykset ovat alttiimpia konkurssille kuin suuret yritykset, ja taloudelliset kriisit näkyvät usein konkurssimäärien kasvuna.

Vinkkejä konkurssitilanteen hallintaan

• Velkojen uudelleenjärjestely: Yrittäjä voi neuvotella velkojien kanssa maksujärjestelyistä ennen konkurssia.
• Yrityssaneeraus: Vaihtoehto konkurssille, jossa pyritään yritystoiminnan jatkamiseen ja velkojen järjestelyyn.
• Asiantuntija-apu: Talous- ja lakiasiantuntijat voivat auttaa konkurssin selvittämisessä ja vaihtoehtojen kartoittamisessa.

Konkurssipesän muodostaminen ja pesänhoitajan tehtävät

Kun yritys menee konkurssiin, syntyy automaattisesti konkurssipesä, joka toimii erillisenä oikeushenkilönä. Tämä tarkoittaa, että yrityksen omaisuus ja velat siirtyvät konkurssipesän omistukseen, ja pesänhoitaja ryhtyy hoitamaan konkurssin käytännön asioita.

Konkurssipesän muodostamisen merkitys

Konkurssipesän muodostaminen on keskeinen vaihe, sillä sen myötä yrityksen toiminta käytännössä lakkaa ja omaisuus kerätään yhteen. Tämä mahdollistaa velkojien oikeudenmukaisen kohtelun ja takaa, että yrityksen varat jaetaan lainmukaisesti.

Esimerkiksi jos yrityksellä on kiinteistöjä, koneita tai varastoa, ne siirtyvät konkurssipesän hallintaan, jotta ne voidaan myydä ja tuotto jakaa velkojille.

Pesänhoitajan rooli ja vastuut

Pesänhoitaja toimii konkurssipesän edustajana ja hänen tehtävänsä ovat laajat ja vastuulliset. Pesänhoitaja voi olla esimerkiksi lakimies tai talousasiantuntija, jolla on kokemusta konkurssimenettelyistä.

Pesänhoitajan päätehtävät ovat:

• Yrityksen omaisuuden selvittäminen ja inventointi
• Omaisuuden realisointi eli myynti tai muu arvonmuodostus
• Velkojen kartoitus ja velkojaluettelon laatiminen
• Velkojien informointi ja yhteydenpito
• Pesän varojen jakaminen velkojille soveltuvassa järjestyksessä
• Konkurssimenettelyn raportointi tuomioistuimelle

Esimerkkinä pesänhoitaja voi arvioida, että yrityksen koneet voidaan myydä huutokaupassa ja asunnot realisoida suoraan kiinteistövälittäjän kautta.

Pesänhoitajan käytännön haasteita

• Omaisuuden jakaminen saattaa olla monimutkaista, jos omaisuutta on vaikea myydä tai jos velkojat ovat eri asemissa.
• Velkojaluettelon tarkkuus on tärkeä, sillä epätarkat tiedot voivat viivästyttää menettelyä.
• Yrityksen kirjanpidon ja asiakirjojen läpikäynti voi olla työlästä, varsinkin jos yrityksen taloushallinto ei ole ollut kunnossa.

Konkreettinen esimerkki pesänhoitajan työstä

Vuonna 2022 suomalainen rakennusalan yritys meni konkurssiin, ja pesänhoitaja ryhtyi selvittämään yrityksen omaisuutta, johon kuului mm. työmaakoneita ja rakennustarvikkeita. Pesänhoitaja järjesti huutokaupan ja myi koneet nopeasti, minkä jälkeen varojen jaossa huomioitiin ensisijaisesti työntekijöiden palkkavelat.

Yhteenvetona pesänhoitajan rooli on välttämätön, jotta konkurssiprosessi etenee järjestelmällisesti ja oikeudenmukaisesti. Hänen ammattitaitonsa takaa, että omaisuus realisoidaan mahdollisimman tehokkaasti ja että kaikki velkojat saavat oikeudenmukaisen kohtelun konkurssimenettelyssä.

Usein kysytyillä kysymyksillä

Mitä konkurssi tarkoittaa Suomessa?

Konkurssi tarkoittaa yrityksen maksukyvyttömyystilaa, jolloin se ei pysty suorittamaan velkojaan ja yritys asetetaan oikeudelliseen selvitystilaan.

Mikä taho hoitaa konkurssin selvitystyön?

Tuomioistuin nimittää pesänhoitajan, joka vastaa konkurssipesän omaisuuden realisoinnista ja velkojen maksamisesta.

Mitä tapahtuu yrityksen omaisuudelle konkurssissa?

Yrityksen omaisuus myydään tai siirretään, ja siitä saadut varat käytetään velkojen maksamiseen mahdollisessa järjestyksessä.

Voiko konkurssista selviytyä?

Konkurssin jälkeen yrittäjä voi aloittaa uuden yritystoiminnan, ja joskus konkurssin voi välttää esimerkiksi velkajärjestelyllä.

Miten konkurssi vaikuttaa työntekijöihin?

Työntekijöiden työsuhteet päättyvät yleensä konkurssiin, mutta heillä on oikeus saada palkkaa ja korvauksia konkurssipesästä.

Voiko velkojat hakea saataviaan konkurssissa?

Kyllä, velkojat ilmoittavat saatavansa konkurssipesälle, ja pesänhoitaja maksaa velkojille varojen puitteissa.

Haluatko tietää lisää konkurssiprosessista tai yrityksen taloudellisesta kriisinhallinnasta? Jätä kommenttisi alle ja muista tutustua muihin artikkeleihimme verkkosivustollamme, jotka voivat myös kiinnostaa sinua!