Miten edunvalvonta liittyy testamentin tekemiseen

✅ Edunvalvonta turvaa oikeutesi, jos et itse kykene päättämään asioistasi testamenttia tehdessäsi.

Edunvalvonta liittyy testamentin tekemiseen siten, että edunvalvonnassa määrätään henkilön puolesta tehtävistä oikeustoimista, kuten testamentin laatimisesta, mikäli henkilö ei itse kykene tekemään päteviä oikeustoimia. Testamentin tekemisen edellytyksenä on, että tekijä on täysivaltainen ja kykenevä päättämään omista asioistaan. Jos henkilö on asetettu edunvalvontaan esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi, edunvalvoja voi toimia hänen puolestaan tai hänen suostumuksellaan, mutta testamentin laatimisessa on oltava erityisen tarkka, koska testamentti on hyvin henkilökohtainen oikeustoimi.

Tässä artikkelissa käymme yksityiskohtaisesti läpi, mitä edunvalvonta tarkoittaa, miten se vaikuttaa henkilön oikeuskelpoisuuteen testamentin tekemisessä sekä millaisia erityissääntöjä testamentin laatimiseen liittyy, kun henkilö on edunvalvonnan alainen. Lisäksi käsittelemme käytännön vinkkejä ja oikeudellisia näkökulmia, joita kannattaa ottaa huomioon, jos testamentintekijä on esimerkiksi osittain tai täysin työkyvytön ja edunvalvonnassa.

Mikä on edunvalvonta?

Edunvalvonta tarkoittaa lainsäädännön mukaista järjestelyä, jossa tuomioistuin määrää edunvalvojan huolehtimaan henkilön taloudellisista ja oikeudellisista asioista silloin, kun henkilö ei itse pysty niitä hoitamaan esimerkiksi sairauden, vammaisuuden tai muun syyn vuoksi. Edunvalvonta voi olla kokonaisvaltaista tai rajoitettua, ja se vaikuttaa myös siihen, mitä oikeustoimia henkilö voi tehdä itse.

Testamentin tekemisen edellytykset

• Täysi testamenttikelpoisuus: Testamentintekijän on oltava täysivaltainen ja oikeustoimikelpoinen (yleensä vähintään 18-vuotias).
• Testamenttikyky: Testamentintekijän tulee ymmärtää testamentin merkitys ja sisältö päätöksen tekohetkellä.
• Tahdonilmaisu: Testamentin tulee ilmetä selkeästi ja henkilön omasta vapaasta tahdosta.

Edunvalvonta ja testamentin pätevyys

Jos henkilö on asetettu edunvalvontaan, hänen oikeustoimikelpoisuutensa on rajoitettu. Edunvalvoja voi tehdä hänen puolestaan tiettyjä oikeustoimia, mutta testamentin tekeminen on poikkeuksellista ja vaatii erityistä harkintaa. Testamentti on luonteeltaan hyvin henkilökohtainen tahdonilmaisu, joka ei yleensä siirry edunvalvojan tehtäväksi, ellei tuomioistuin siihen erikseen lupaa.

Jos edunvalvonnan alainen henkilö haluaa tehdä testamentin, hänen on osoitettava testamenttikyky eli kyky ymmärtää testamentin sisältö ja merkitys. Tarvittaessa voidaan käyttää asiantuntijoita, kuten lääkäreitä ja juristeja, arvioimaan henkilön testamenttikykyä.

Milloin edunvalvoja voi osallistua testamentin tekemiseen?

• Tuomioistuimen erityisluvalla, jos testamentintekijä ei itse kykene tekemään testamenttia.
• Edunvalvoja voi avustaa testamentintekijää, esimerkiksi auttaa laatimaan testamentin, mutta ei yleensä voi tehdä testamenttia omistaan.
• Jos testamentti tehdään ilman testamenttikykyä, se on yleensä pätemätön, vaikka edunvalvoja olisi mukana.

Käytännön vinkkejä edunvalvonnan alaisen testamentin tekemiseen

1. Arvioi testamenttikyky: Tarvittaessa pyydä lääkärin lausunto testamentintekijän psyykkisestä tilasta.
2. Konsultoi oikeusasiantuntijaa: Erityisesti tilanteissa, joissa henkilö on edunvalvonnassa, oikeudellinen neuvonta on tärkeää.
3. Dokumentoi testamentin laatiminen huolellisesti: Mahdolliset todistajat ja selkeät kirjaukset testamentintekijän tahdosta auttavat välttämään kiistoja.
4. Harkitse edunvalvojan roolia: Edunvalvojan on toimittava testamentintekijän etujen mukaisesti eikä omien etujensa vuoksi.

Edunvalvontavaltuutuksen ja testamentin eroavaisuudet ja yhteydet

Edunvalvontavaltuutus ja testamentti ovat molemmat tärkeitä oikeudellisia asiakirjoja, jotka liittyvät henkilön tulevaisuuden suunnitteluun, mutta niiden käyttötarkoitukset ja vaikutukset eroavat merkittävästi toisistaan.

Keskeiset eroavaisuudet

• Tarkoitus: Edunvalvontavaltuutus laaditaan varmistamaan, että henkilön taloudelliset ja henkilökohtaiset asiat hoidetaan hänen puolestaan, jos hän ei itse ole siihen kykenevä esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi.
  Testamentti puolestaan määrää, miten henkilön omaisuus jaetaan kuoleman jälkeen.
• Voimaantulo: Edunvalvontavaltuutus astuu voimaan jo henkilön elinaikana, kun tämä menettää toimintakykynsä. Testamentti tulee voimaan vasta henkilön kuoleman jälkeen.
• Hallintaoikeus: Edunvalvontavaltuutus antaa valtuutetulle oikeuden tehdä päätöksiä valtuuttajan puolesta, kun taas testamentti määrää perinnönjaosta eikä anna elossa olevalle henkilölle valtaa.

Yhteydet ja yhteensovittaminen

Vaikka edunvalvontavaltuutus ja testamentti palvelevat eri tarkoituksia, ne ovat molemmat osa kokonaisvaltaista tulevaisuuden varautumista. On tärkeää, että nämä asiakirjat laaditaan toisiaan täydentäviksi ja että ne huomioivat henkilön kokonaisvaltaiset tarpeet.

Esimerkki käytännöstä

Henkilö voi laatia edunvalvontavaltuutuksen esimerkiksi puolisolleen, joka hoitaa hänen asioitaan sairauden aikana, ja samanaikaisesti tehdä testamentin, jossa määrätään omaisuuden jako lapsilleen kuoleman jälkeen. Näin varmistetaan, että sekä elämän aikana että sen päättyessä asioiden hoito on selkeästi järjestetty.

Taulukko: Edunvalvontavaltuutuksen ja testamentin vertailu

Praktiset vinkit edunvalvontavaltuutuksen ja testamentin laatimiseen

1. Laadi molemmat asiakirjat ajoissa: Älä odota toimintakyvyn heikkenemistä tai muita kriisejä.
2. Valitse luotettava valtuutettu ja testamentin toimeenpanija: Näiden henkilöiden tulee olla sitoutuneita hoitamaan tehtävänsä rehellisesti ja huolellisesti.
3. Pidä asiakirjat ajan tasalla: Elämänmuutokset, kuten perhesuhteiden muuttuminen tai omaisuuden siirtyminen, voivat vaikuttaa asiakirjojen sisältöön.
4. Hyödynnä asiantuntijan apua: Lakimies tai muu alan ammattilainen auttaa varmistamaan, että asiakirjat vastaavat nykyistä lainsäädäntöä ja ovat juridisesti päteviä.

Usein kysytyillä kysymyksillä

Mitä edunvalvonta tarkoittaa?

Edunvalvonta tarkoittaa oikeudellista järjestelyä, jossa toinen henkilö huolehtii toisen henkilön taloudellisista ja henkilökohtaisista asioista, jos tämä ei siihen itse pysty.

Voiko henkilö, jolla on edunvalvoja, tehdä testamentin?

Kyllä, testamentin tekeminen on mahdollista, mutta testamentintekijän on oltava testamentin tekohetkellä oikeustoimikelpoinen ja ymmärrettävä testamentin sisältö.

Miten edunvalvoja vaikuttaa testamentin tekemiseen?

Edunvalvojan tehtävänä on huolehtia edunvalvottavan etu, mutta testamentin tekeminen on henkilökohtainen oikeustoimi, joka vaatii testamentintekijän oman tahdon.

Voiko edunvalvoja tehdä testamentin edunvalvottavan puolesta?

Ei, edunvalvoja ei voi tehdä testamenttia edunvalvottavan puolesta, sillä testamentti on aina henkilökohtainen viimeinen tahto.

Mitä tapahtuu, jos testamentintekijä menettää oikeustoimikelpoisuutensa edunvalvonnan aikana?

Jos oikeustoimikelpoisuus heikkenee, testamentin tekeminen voi tulla mahdottomaksi, ja edunvalvonta turvaa henkilön edut muilla keinoilla.

Toivomme, että tämä auttaa ymmärtämään edunvalvonnan ja testamentin tekemisen yhteyksiä. Jätäthän kommenttisi alle ja tutustu myös muihin artikkeleihimme verkkosivustollamme, jotka saattavat kiinnostaa sinua!