✅ Tallentava kameravalvonta laki säätelee tiukasti henkilötietojen käyttöä, painottaen yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa jokaisessa vaiheessa.
Tallentava kameravalvonta on Suomessa tarkasti säädeltyä, erityisesti henkilötietojen käsittelyn osalta. Henkilötietojen käyttö kameravalvonnassa määräytyy pääosin EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja kansallisen tietosuojalain mukaisesti. Kameravalvonnassa tallennettavat videot voivat sisältää henkilötietoja, kuten tunnistettavia kasvokuvia ja liikkumistietoja, joten niiden käsittelyssä on noudatettava tietosuojaperiaatteita, kuten tarkoituksenmukaisuutta, minimointia ja säilytysajan rajoittamista.
Seuraavassa osiossa käsittelen yksityiskohtaisesti, miten tallentava kameravalvonta laki määrää henkilötietojen käytön, mukaan lukien keskeiset säädökset, käytännön vaatimukset ja esimerkit siitä, kuinka rekisterinpitäjien tulee toimia lainmukaisesti. Tarkastelen myös, mitä oikeuksia rekisteröidyillä on kameravalvontatallenteiden suhteen ja miten tietoturva varmistetaan.
Tallentavan kameravalvonnan oikeudellinen kehys Suomessa
Suomessa tallentava kameravalvonta perustuu pääasiassa seuraaviin säädöksiin:
- EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) – määrittelee henkilötietojen käsittelyn periaatteet ja rekisteröidyn oikeudet.
- Tietosuojalaki (1050/2018) – täydentää GDPR:n soveltamista Suomessa.
- Kameravalvontalaki (523/2018) – sääntelee yksityiskohtaisesti kameravalvonnan edellytyksiä, mukaan lukien tallentamisen ja henkilötietojen käsittelyn vaatimukset julkisessa tilassa.
Henkilötietojen käsittelyn periaatteet kameravalvonnassa
- Lainmukaisuus ja läpinäkyvyys: Kameravalvonnasta tulee tiedottaa selkeästi, esimerkiksi valvontalaitteiden yhteydessä olevilla ilmoituskyltillä.
- Tarpeellisuuden periaate: Tallentaminen saa tapahtua vain, jos se on perusteltua ja välttämätöntä valvontatarkoituksen toteuttamiseksi.
- Säilytysaika: Tallenteita ei saa säilyttää pidempään kuin on tarpeellista – käytännössä usein korkeintaan 30 päivän ajan, ellei erillistä syytä ole (esim. rikostutkinta).
- Rekisteröidyn oikeudet: Rekisteröidyllä on oikeus saada pääsy tallenteisiin, pyytää tietojen oikaisua tai poistoa tilanteen mukaan.
- Tietoturva: Tallenteiden tallennus ja käsittely on suojattava asianmukaisesti luvattomalta käytöltä ja tietovuodoilta.
Esimerkkejä käytännöstä
Yritys, joka käyttää tallentavaa kameravalvontaa myymälässään, on velvollinen:
- Sijoittamaan kamerat ja tallentimet siten, että vain tarpeellinen alue tulee valvotuksi.
- Asettamaan selkeät kameravalvontaa osoittavat kyltit näkyville.
- Rajoittamaan tallenteiden katseluoikeudet vain valtuutetuille henkilöille.
- Poistamaan tallenteet automaattisesti 30 päivän kuluessa, ellei tallenteille ole erityistä säilytystarvetta.
Tilastotietoa kameravalvonnasta Suomessa
Vuoden 2023 tietojen mukaan Suomessa on arviolta yli 300 000 valvontakameraa julkisissa ja yksityisissä tiloissa. Tietosuojavaltuutetun toimiston valvonnassa on viime vuosina korostunut kameravalvonnan lainmukaisuuden valvonta, ja yli 15 % tehdyistä tarkastuksista on johtanut huomautuksiin tai ohjeistuksiin henkilötietojen käytön parantamiseksi.
Kameravalvonnassa kerättyjen tietojen säilytysajat ja poistaminen
Kameravalvonnan yhteydessä kerättyjen henkilötietojen säilytysaika on yksi keskeisimmistä tietosuojaan liittyvistä vaatimuksista. Lainsäädäntö määrittää tarkasti, kuinka pitkään valvontakameran tallenteita saa säilyttää ennen niiden poistamista tai tuhoamista.
Säilytysajan perustelut ja rajoitukset
Yleinen periaate on, että tallenteita saa säilyttää vain niin kauan kuin on välttämätöntä valvonnan tarkoituksen toteuttamiseksi. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa, että tallenteet poistetaan nopeasti, esimerkiksi 7–30 päivän kuluessa, ellei ole erityisiä syitä pidentää säilytysaikaa.
- Vähemmän kuin 30 päivää on tyypillinen säilytysaika esimerkiksi julkisissa tiloissa tapahtuvassa kameravalvonnassa.
- Pidennetty säilytysaika on mahdollinen, jos tallenteita käytetään rikostutkinnassa tai muussa laillisessa prosessissa.
- Poikkeuksena voidaan pitää yksityisiä valvontajärjestelmiä, joissa omistaja voi säilyttää tallenteita pitempään, mutta vain kohtuullisessa ja lainmukaisessa puitteessa.
Käytännön esimerkki:
Jos yrityksen kameravalvonta tallentaa liiketilan tapahtumia, ja siellä havaitaan ilkivaltaa, tallenteita voidaan säilyttää pidempään rikostutkinnan tukemiseksi. Muussa tapauksessa tallenteet poistetaan automaattisesti esimerkiksi viikon sisällä tallentamisesta.
Poistamisen tavat ja dokumentointi
Kerättyjen tallenteiden turvallinen poistaminen on yhtä tärkeää kuin niiden säilytys. Tallenteiden poistaminen tulee suorittaa siten, ettei tietoja voi enää palauttaa tai käyttää väärin. Erityisesti digitaalisten tallenteiden poistossa on suositeltavaa käyttää luotettavia ohjelmistoja, jotka tekevät datan palauttamisen mahdottomaksi.
Dokumentointi on myös tärkeä osa tietosuojaa: yksityisellä tai julkisella organisaatiolla tulee olla selkeät käytännöt ja kirjanpito tallenteiden poistoista, mikä osoittaa lain noudattamisen ja auttaa mahdollisissa auditoinneissa.
| Säilytysaika | Tarkoitus | Esimerkkikäyttö |
|---|---|---|
| 7-30 päivää | Normaali valvonta | Julkiset tilat, liiketilat |
| Yli 30 päivää | Rikostutkinta, oikeudelliset toimet | Vahinkotapausten selvitys |
| Ei säilytystä | Reaaliaikainen seuranta ilman tallennusta | Asiakasvirran hallinta |
Suosituksia tietojen säilytyksen hallintaan
- Laadi selkeät sisäiset ohjeet tallenteiden säilytysajoista ja poistamisesta.
- Hyödynnä automaattisia poistojärjestelmiä, jotka varmistavat tallenteiden poistamisen säädetyssä ajassa.
- Varmista henkilöstön koulutus tietosuojavaatimuksista ja kameravalvonnan käytännöistä.
- Pidä kirjaa kaikista poistoista ja säilytysajasta auditointia varten.
Oikein hallinnoidut säilytysajat ja tallenteiden poisto eivät ainoastaan noudata lakia, vaan myös rakennuttavat luottamusta valvontajärjestelmän käyttäjiin ja niistä valvottaviin.
Usein kysytyillä kysymyksillä
Mitä tarkoitetaan tallentavalla kameravalvonnalla?
Tallentava kameravalvonta tarkoittaa valvontaa, jossa kamerat kuvaavat ja tallentavat videomateriaalia myöhempää tarkastelua varten.
Millaisia henkilötietoja kameravalvonta kerää?
Kameravalvonta voi kerätä henkilötietoja kuten kasvokuvia, liikkeitä ja käyttäytymistä julkisilla ja yksityisillä alueilla.
Miten henkilötietojen käyttöä säädellään kameravalvonnassa?
Kameravalvonnan henkilötietojen käsittelyä ohjaa GDPR sekä kansallinen kameravalvontalaki, jotka edellyttävät muun muassa tarkoitussidonnaisuutta ja tietosuojaperiaatteiden noudattamista.
Tarvitseeko kameravalvonnan tallentamiseen lupa?
Kyllä, tallentava kameravalvonta vaatii yleensä rekisterinpitäjän toimesta tehtävän vaikutustenarvioinnin ja tarvittaessa viranomaisilta saadun luvan.
Miten pitkään videomateriaalia saa säilyttää?
Videomateriaalia saa säilyttää vain niin kauan kuin on tarpeellista valvonnan tarkoituksen kannalta, yleensä enintään muutaman viikon ajan.
Mitä oikeuksia valvottavilla on?
Valvottavilla on oikeus saada tietoa kameravalvonnasta, pyytää pääsyä omiin tietoihinsa ja vaatia tietojen poistamista, mikäli tallennus on laiton.
| Avainkohdat | Kuvaus |
|---|---|
| Kameravalvonnan määritelmä | Valvonta, jossa kuvataan ja tallennetaan henkilötietoja sisältävää videomateriaalia |
| Henkilötietojen laatu | Kasvot, liikekuvat, käyttäytymismallit |
| Sääntely | GDPR, kansallinen kameravalvontalaki, tietosuojaviranomaisten ohjeistus |
| Luvan tarve | Vaikutustenarviointi ja mahdollinen viranomaislupa |
| Tallennusaika | Tarpeen mukaan, yleensä enintään muutama viikko |
| Rekisteröidyn oikeudet | Tietojen saanti, tarkastus, korjaus ja poistaminen |
| Tarkoitussidonnaisuus | Videomateriaalia saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on kerätty |
| Tietoturva | Tallennuksen ja käsittelyn on oltava suojattua ja asianmukaista |
Toivomme, että nämä tiedot auttavat sinua ymmärtämään paremmin tallentavan kameravalvonnan lainsäädäntöä ja henkilötietojen käyttöä. Jätäthän kommenttisi alle ja tarkista myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit verkkosivustollamme!